Kuuskajaskari
on Rauman keskisen saariston suurin saari. Noin 30 hehtaarin
suuruiselle ja jopa 15 metriin merenpinnasta nousevalle saarelle on
mantereelta matkaa reilut kaksi mailia eli nelisen kilometriä. Saaren
pitkään historiaan mahtuu niin rannikkotykkien, kuin lehmienkin
ammuntaa. Karja on laiduntanut saarella jo 1600-luvulla ja
torpparikaudella saarella on ollut ympärivuotista asutusta.
Ensimmäisen maailmansodan aikaan alueelle rakennettiin venäläisten
puolustusrakennelmia. Talvisodan sytyttyä 1939 tarvittiin
rannikkotykistöä suojaamaan Rauman satamaa. Tykistö sijoitettiin
Kuuskajaskariin jonka kaupunki luovutti valtiolle. Sodan jälkeen saari
jäi linnakekäyttöön ja sadat varusmiehet ovat palvelleet linnakkeessa
aina 1990-luvun loppuun. Geologiapolku ja kivipaja tarjoavat
mielenkiintoisen läpileikkauksen saaren kallioperästä
Saarella
on monia mielenkiintoisia puolustusvoimien tutustumiskohteita. Armeijan
lähdettyä saarelle jäi muun muassa neljä tykkiasemaa tykkeineen.
Yhdellä näistä voi tilauksesta ampua jopa salutti- eli
kunnialaukauksia.
Alueella on myös merivalvontatorni,
tulenjohtotorni, pururata, sulkeiskenttä sekä vallihautoja. Armeijan
jäljiltä on lisäksi runsaasti eri-ikäistä rakennuskantaa, joka nykyisin
on osittain matkailu- ja ravintolakäytössä.
Kasarmielämän
tunnelma on vielä vahvasti aistittavissa. Oppaan mukana
saarikierroksella voi tutustua ennen siviileiltä suljettuihin tiloihin:
entiseen kasarmirakennukseen, merivalvontatorniin, tulenjohtotorniin,
järeisiin rannikkotykkeihin ja näitä yhdistäviin ampumahautoihin, sekä
luolastoihin.